Kansainvälisenä Nollapäästöpäivänä on aika heittää kompostiin vanhentunut mielikuva ympäristöystävällisen vaihtoehdon korkeammasta hinnasta. Pilvi- ja konesalipalveluissa asia on juuri päinvastoin. Vihreitä konesalipalveluita suosiva yritys toimii paitsi vastuullisesti myös taloudellisesti järkevästi.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen välttämättömyys ei varmasti ole kenellekään epäselvää. Planeettamme ilmaston odotetaan lämpenevän nopeammin kuin tuhansiin vuosiin. Sadan viime vuoden aikana tapahtunut lämpeneminen on johtunut pääosin ihmiskunnan aikaansaamien kasvihuonepäästöjen voimakkaasta kasvusta.
Nollapäästöpäivänä pohditaan ilmastomyönteisiä hankintoja
Kouluissa 21.9. vietettävä Kansainvälinen Nollapäästöpäivä muistuttaa, että voimme vielä vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen. Samalla, kun koululaisia kannustetaan pohtimaan omien valintojensa ilmastovaikutuksia sekä tekemään ilmastomyönteisiä hankintoja, kannattaa yrityksissäkin uhrata ajatus omien toimintatapojen ympäristövastuulliseen kehittämiseen. Pelkästään jo siksi, että se on taloudellisesti fiksua.
Ilmastonmuutostietoisuuden kasvaessa kasvihuonepäästöjen vähentämisen tehokeinot – energian säästäminen, energiatehokkaat toimintatavat sekä uusiutuvien energiamuotojen käyttäminen – tunnetaan entistä laajemmin. Yritysten kiinnostus hiilijalanjälkeä pienentävään ympäristövastuulliseen toimintaan onkin lisääntynyt.
Ympäristöjärjestelmä helpottaa systemaattista vastuullisuustyötä ja yhteistyökumppanin valintaa
Yhä useampi vastuullisuuttaan kehittävä organisaatio on integroinut ympäristövastuun osaksi johtamisjärjestelmiään ottamalla käyttöön ympäristöjärjestelmän. Sen avulla pystytään systemaattisesti vähentämään yritystoiminnan ympäristöhaittoja ja saavuttamaan kustannussäästöjä.
Vastuullisuustoimissaan jo edistyneempien organisaatioiden käyttämiin järjestelmiin kuuluvat EMAS ja ISO 14001. Ekokompassi ja Green Office -järjestelmät on kehitetty pienemmille ja ympäristövastuullisuudessa vasta ensiaskeleitaan ottaville. Kustannussäästöjen lisäksi nämä järjestelmät auttavat yritystä vahvistamaan myös tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia.
Arvoyhteensopivuus ympäristövastuullisuudessa korostuu aiempaa enemmän organisaatioiden rakentaessa kumppanuusverkostojaan. Ympäristöjärjestelmä on yritykselle eräänlainen käyntikortti, jonka avulla sidosryhmät pystyvät arvioimaan, miten yhtiössä hallitaan ympäristöasioita ja millaisella tasolla haitallisten ympäristövaikutusten minimointi on.
Säästö- ja kasvupotentiaalia
Oman liiketoiminnan kääntämistä ympäristöystävällisempään kurssiin hidastaa usein pelko turhasta rahanmenosta. Muutos saatetaan nähdä isona investointina, joka ei välttämättä koskaan maksa itseään takaisin. Mutta jo tutkimusten 1 valossa ympäristövastuullisuudella on osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksia yritystoiminnan tuloksellisuuteen mm. kustannussäästöjen muodossa.
Tieto kestävämmän toimintatavan tarjoamasta säästöpotentiaalista ei vielä ole tavoittanut kaikkia yrityspäättäjiä. Sen vuoksi ympäristövastuullisesti tuotetut palvelut mielletäänkin kalliimmiksi kuin tavarat ja palvelut, joiden tuotantoketjuissa ympäristönäkökohdat on jätetty huomioimatta.
Vihreät pilvi- ja konesalipalvelut ovat kuitenkin erinomainen esimerkki siitä, miten kestävällä tavalla tuotettujen palvelujen hyödyntäminen edistää liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa ja auttaa yrityksiä omalta osaltaan hillitsemään ilmastonmuutosta.
Ympäristöystävällisyys kutistaa energiakustannuksia
Usein jo pelkkä toimintatapojen muuttaminen ympäristömyötäisemmiksi tuo kustannussäästöjä. Siirtymällä ympäristövastuullisiin konesalipalveluihin saadaan nostettua energiatehokkuutta, minkä ansiosta energiakustannukset vastaavasti laskevat. Vastuullisemman yritystoiminnan aloittamiseksi ei siis ensimmäisenä välttämättä tarvitse kaivaa kuvetta megaluokan investointeihin.
Tehokkaammasta energian hyödyntämisestä lankeavat kustannussäästöt mahdollistavat resurssien allokoinnin tuottavampaan käyttöön esimerkiksi uusien tuotteiden tai palveluiden innovointiin. Unohtaa ei pidä myöskään sitä, että kohentuneesta energiatehokkuudesta hyötyvät yrityksen asiakkaatkin.
Mikä tekee konesalista vihreän?
Konesalin tietotekniset laitteet, jäähdytys- ja muut järjestelmät kuluttavat runsaasti sähköä, ja salin käyttökustannuksista energian osuus onkin jopa 75 %. Ympäristöystävällisen datakeskuksen energiatehokkuus perustuu mm. tilankäytön optimointiin konesaleissa. Suhteellinen energiankulutus saadaan laskemaan, kun esimerkiksi yhteen fyysiseen palvelimeen on sijoitettu aiempaa suurempi määrä virtuaalipalvelimia.
Tehokkuutta lisää edelleen konesalin jäähdytyksessä käytettävän energiamäärän minimointi kylmä- ja kuumakäytäviä hyödyntäen. Kuumakäytävästä hukkalämpö ohjataan lämmön talteenoton kautta uusiokäyttöön esimerkiksi kiinteistön tai veden lämmitykseen.
Energiatehokkuutta mitataan konesalin PUE-luvulla (Power Usage Effectiveness). Arvioinnin lähtökohdaksi voi ottaa alan yleisen keskiarvon, joka on 1,8. Mitä pienemmäksi tämä luku datakeskuksessa onnistutaan puristamaan sitä vähemmän kuluu energiaa muuhun kuin tietoteknisten järjestelmien käyttöön.
Ympäristövastuullisen datakeskuksen tunnistaa myös siitä, että se käyttää uusiutuvista energianlähteistä tuotettua vihreää sähköä. Konesalin hiilijalanjälkeä pystytään pienentämään tuntuvasti, kun sen käyttämä sähkö tuotetaan tuuli-, vesi- tai biovoimasta.
Miksi hiilijalanjäljen pienentäminen on niin tärkeää?
Yritykset tarvitsevat tehokkaita tietoliikenneyhteyksiä ja turvallisia konesaleja liiketoimintakriittisten tietojensa käsittelyyn. Datakeskuksista onkin muodostunut osa yhteiskuntamme kriittistä infrastruktuuria, jota tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän, kun pilvipalveluiden käyttö ja datamäärät kasvavat sekä IoT-ratkaisut ja tekoäly yleistyvät.
Tämä digiyhteiskuntamme kivijalka on kuitenkin varsinainen energiasyöppö. Datakeskukset kuluttavat globaalisti jopa kolme prosenttia kaikesta maailmassa tuotetusta energiasta. Vihreiden konesalipalvelujen käyttäminen on siis aina myös hiilijalanjälkeä pienentävä ekoteko, jolla jokainen yritys osallistuu globaaleihin ilmastotalkoisiin.
Tästä pääset tutustumaan ekologiseen Evercloud-pilvipalveluun
Viitteet
FIBS Yritysvastuu 2018 -tutkimus
Orlitzky, M., Schmidt, F. L., & Rynes, S. L. (2003). Corporate social and financial performance: A meta-analysis. Organization studies, 24(3), 403-441.
Bhattacharyya, S. S. (2010). Exploring the concept of strategic corporate social responsibility for an integrated perspective. European Business Review, 22(1), 82-101.
Euroopan komissio, 2008
Kurucz, E., Colbert, B. and Wheeler, D. (2008). The business case for corporate social responsibility. Teoksessa Crane, A., McWilliams, A., Matten, D., Moon, J. & Siegel, D. (toim.) The Oxford Handbook of Corporate Social Responsibility. (ss. 83–112). Oxford:Oxford University Press
Kuvituskuva Anne Preble on Unsplash